KEMMURU
artist
/
hiphop/rap
lisää tageja..
Kaupunki: Helsinki, Suomi
"Olen kuunnellut Kemmurun uutta levyä päivittäin jo parin viikon ajan. Parempaakaan suomiräppiä ei syksyn aikana ole julkaistu. Joka kerta kun laitan levyn soimaan, tulee saakelin hyvä fiilis. Johtuuko se tuottaja-Aksimin sielukkaista sävellyksistä vai Jodarokin rennosta räppäilystä? Kehumatta paras –levyssä on hyvän päiväkännin fiilistä."
-Aapo Siippainen / Mesta.net
Kemmuru
Lähde: Wikipedia
Kemmuru on helsinkiläinen hip hop -yhtye, jonka jäsenet ovat tikkakoskelaissyntyinen Aksim, joensuulaissyntyinen Jodarok ja rovaniemiläissyntyinen DJ J-Laini. Yhtyeen musiikkia on luonnehdittu rehelliseksi hip hopiksi, joka peilaa suomalaista sielunmaisemaa.
Kemmuru on kolmihenkiseksi laajentunut rap-yhtye. Perustajajäsenet eli Aksim ja Jodarok ovat puuhanneet vuosikausia räpin parissa omilla tahoillaan. Aksim kuului J-Funk dj-kollektiiviin ja toimi tuottajana mm. Palefacelle, Ezkimolle ja Fintelligensille. Jodarok puolestaan räppäsi MilleniumFalkon -duossa Dj Flipperin kanssa. Tiet kohtasivat molempien muuttaessa Helsinkiin. J-laini räppäsi Tulenkantajat -yhtyeen alkuperäisessä kokoonpanossa ja toimi myös dj:nä Nuoret Herrat ja Anno Fallo -yhtyeissä.
Kemmuru alkoi tehdä freestylejä ja hakemaan muotoaan vuonna 2001. Pitkän odotuksen mukaan nimetty esikoisalbumi "Mite se teiä..?" näki viimein päivänvalon 2003. Talvella 2004 kokoonpanoon lisättiin Dj:ksi rovaniemeläinen J-Laini. Kemmurun uusin levy "Kehumatta paras" julkaistiin lokakuussa 2006 ja se sai useita myönteisiä arvosteluja. V-lehti valitsi levyn vuoden parhaaksi ja Funk Awards palkitsi Kemmurun vuoden 2006 parhaana bändinä, menestystä tuli myös Lifesaver-levykaupan vuosiäänestyksessä.
Musiikkilehti Soundi kuvasi debyyttilevyn arvostelussaan bändiä näin; Kemmuru edustaa käsityöläismentaliteetilla valmistettua hyväntuulista, pyyteetöntä ja kerrassaan sydämellistä rytmimusiikkia. Helsinkiläistyneen kaksikon esitykset ovat tuotannollisesti vähäeleisen nerokkaita ja musiikki oivaltavaa; tunnelma on välitön, ja lyriikka on persoonallista vailla itseriittoisuutta. "Mite se teiä..." edustaa kotimaisen, riippumattoman hiphopin parhaimmistoa ilman hitustakaan siitä katkeruudesta, nurkkakuntaisuudesta ja kenkiintuijottelusta, jotka leimaavat monia underground-ilmiöitä meillä ja muualla.
Muuta
Aksim on tuottanut biittejä myös Ruudolfille, Jagelle, Fintelligensille, Ezkimolle, Vähäisille Äänille, Tulenkantajille, Palefacelle, Jodarokille sekä yhdysvaltalaiselle MF Grimmille. Miehen instrumentaaleja on kuultu myös Doug Prayn elokuvassa Infamy.
Soolojensa lisäksi Jodarok tehnyt yksittäisiä kappaleita useille levyille mm. "Monelt ne tulee" -mixtape, DJPP:n tuottajalevy ja vieraillut mm. Hannibalin & Sopan, Nopsajalan, Ritarikunnan, Ruudolfin, Loost Koosin ja Tonoslonon levyillä.
J-Laini soittaa jatkuvasti useilla klubeilla ja järjestää suosittua Kovalevy-klubia Dj Fiskarsin kanssa Redrumissa Helsingissä.
Julkaisut
Kemmuru:
* Kemmuru EP 12" 2001
* Mite se teiä..? 2003
* Bläkie, Loco & Luchi Lover (Monsp)
* Kehumatta paras 2006 (Monsp)
Aksim
* Bläksim: The Don Pappa I 12"
* Bläksim: The Don Pappa II 12"
* Bläkie Flawless 10"
* Aksim & Ruudolf: Touchdown 12"
Jodarok
* Hukattu aika
* Teille ei tarjoilla Promo 2004
* Stabiili asunnoton
* Jodarok vs. Bläksim: Syvä itä
KEMMURUN JÄBÄT OVAT OLLEET MUKANA MYÖS NÄILLÄ (räppifeatit ja tuotannot):
TOP BILLIN - J-LAINI 'FUCK N TELL' - SEXYTIME 12" EP
REDRUM 187 KOKOELMA - 'LUODISTA PÄÄHÄN' (2008)
CUSTOM MADE - 'THUG WARZ' - ORIGINAL DYNASTY LP (2008)
RUUDOLF - 'ÄIJILLEKI SANON' - BORN IN THE USA LP (2008)
GIANT RÄBÄT - 'HÄSLÄRI', 'JOPOROTI FREESTYLE' - 1. ERÄ (2008)
PUPPA J - 'ORIGINAL MISFIT' - ORIGINAL MISFIT LP (TBA)
LOOST KOOS - 'VALMIS MAAILMA', 'SYNTYMÄPÄIVÄT', - EI VÄISTETÄ JOS EI TUNNETA LP (2008)
MULTISHOW PIPEFEST 2006 DVD (2007)
LOOST KOOS - 'POJAST MIEHEX', 'NIIN RÄP', 'TÄHTI', 'TAIVAANLINNUT' - PERUNA & TIMANTTI LP (2007)
SOMA CANDELARIA - 'AIR BENEATH THE FEET' - (TBA)
SOMA CANDELARIA - 'SOBERING THOUGHTS' - (TBA)
STEPA - 'LISSÄÄ', 'VIIMEISET DOLLARIT', 'ONGELMII' - MC (2008)
MF GRIMM - 'SOLDIER' - MYSPACE / DC COMICS BONUS TRACK (2007)
MF GRIMM - 'HALF BAKED' - HUNT FOR THE GINGERBREAD MAN LP (2007)
JOE DUB - 'POINTED RIGHT AT YOU' (unreleased)
JOE DUB - 'POORETRY INTRO' - POORETRY LP (2008)
MF GRIMM - 'HALF BAKED' - HUNT FOR THE GINGERBREAD MAN LP (2007)
HANNIBAL & SOPPA - 'PAHOINVOINTIVALTIO' - MEIÄN ASIA LP (2007)
KEMMURU 'UUS JA PAREMPI MIES', 'SIIS MISSÄ MENTIIN (ANONYMOUS DANCEHALL MIX)', TONO SLONO & HENRY WHO 'EIO/ONVAA' - MESTARISOUNDI SOUNDCHECK 2007 LP (2007)
EEVIL STÖÖ - 'LUNTA TUPAAN' - JOULUSTÖÖ MF GRIMM - 'EVERYTHING' - AMERICAN HUNGER LP (2006)
HANNIBAL & SOPPA -'KIELI KÄÄRMEEN', TOINEN VIRHE', 'VALLANKUMOUS ISKEE(GABRO RMX)' - SUN HUUDIT EI OO SEIFFIT LP (2006)
KEMMURU - KEHUMATTA PARAS LP (2006)
KEMMURU - BLÄKIE, LOCO & LUCHI LOVER 12" EP (2006)
RUUDOLF - 'RÄPPÄÄ TÄHÄN', 'PULTTIBOIS', 'TOUCHDOWN' - SEMIHOTRUUDOLF LP (2006)
AKSIM & RUUDOLF - TOUCHDOWN 12" EP (2005)
MONELT NE TULEE KOKOELMA - 'ELÄVÄ ESIMERKKI', 'SE ON MEIKÄN FEDISSI', 'EI KUKKAA MUU' (2004)
ANNO FALLO - 'TYLYMMÄNPUOLEINEN ÄITINNUSSIJA' - HELMIÄ SIOILTA 12" EP
MUSIC IN INFAMY THE MOVIE BY DOUG PRAY / PALADIN (2005)
HANNIBAL & SOPPA - 'RYIN JA RÄIN', 'PALLIT TÄYNNÄ', 'VALLANKUMOUS ISKEE' - PAHAT VIINIT LP (2005)
SLT - " WAIKKA WÄKISIN POSSE" - WAIKKA WÄKISIN (2005)
HANNIBAL & SOPPA - 'VARTALOHARHAUTUS', 'KUULIKSIE?' - PROMOA HUUDEILLES PROMO CD
JODAROK vs BLÄKSIM - SYVÄ ITÄ REMIX LP (2005)
RITARIKUNTA - "VÄKISINKI FLIPPAA" - KROONISESTI AKUUTTI (2005)
BLÄKIE FLAWLESS 10" EP (2005)
BASSORADIO COMPILATION - 'MIKKI JA MÄYRIS' (2005)
BLÄKSIM - THE DON PAPPA II 12" LP (2005)
JAGE - 'UUSI PÄIVÄ', 'NÄIN ME TEHÄÄN SE VUONNA 2004', 'IHASTUN UUDESTAAN', 'SUPER UPEE' - MUN SILMIN LP (2004)
RUUDOLF - 'DOPEIMMAT JUMALA SEIVAA' - DOUPEIMMAT JUMALA SEIVAA LP (2004)
BLÄKSIM - THE DON PAPPA I 12" LP (2004)
JODAROK - STABIILI ASUNNOTON (2004)
JODAROK - HUKATTU AIKA (2004)
TONTO SLONKO - UPEA MAAILMA(mä en muista biisejä) - KAKS LEVYY HYLLYSSÄ LP (2003)
KEMMURU - MITE SE TEIÄ ?.. LP (2003)
VÄHÄISET ÄÄNET - 'PAZKAAX DÄZZÄ / MENEE POP' - 12" EP (2003)
TULENKANTAJAT - 'YÖN KANSA' - HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ ROUVA PRESIDENTTI (2003)
KEMMURU - 12" EP (2003)
MURMURECORDINGS - 'HURULURU' - ESCAPEMODULE (2003)
TULENKANTAJAT - 'MEILLÄPÄIN' - TEILLÄ LAKI, MEILLÄ LAULU LP (2002)
TULENKANTAJAT - 'MEILLÄPÄIN' - CD SINGLE (2002)
PALEFACE - 'ALL I NEED IS JUST A LITTLE TIME' - THE PALEONTOLOGIST LP (2002)
EZKIMO - 'ENTINEN' - ISO-E LP (2002)
JODAROK - SUOMEN 8. PARAS FREESTYLE - KASETTI (2001)
FINTELLIGENS - 'TAIDETTA/LIIKETOIMINTAA' - RENESANSSI LP (2000)
Muita levyarvosteluja (jos vaan jaksaa lukea)
"KEHUMATTA PARAS
Aksimin Don Pappa -levyt ja Kemmurun Mite se teiä...? -kiekko ovat aika kovaa kamaa, joten odotukset olivat korkealla. Kehumatta paras -levy lunastaa ne helposti. Aksim on yksi niistä tuottajista, joiden luulisi luupäisimmällekin rock-urpolle todistavan, että sekkarit ja sämplerit ovat soittimia siinä missä muutkin musiikin tekemiseen tarkoitetut mekaaniset koneet, kuten kitarat, bassot ja rummut. Jotkut osaavat soittaa, toiset eivät ja se tyyli on näpeissä - ei siinä, että osaa laittaa vehkeet päälle ja pyörimään. Kehumatta paras on mahtavan ilmava ja funkkaa rennosti, suuren maailman suomalaiseen tyyliin. Ja kertsit toimivat. Läppiäkin voi kuunnnella ilman suomihoppiin niin usein kuuluvaa syvää myötähäpeää siitä, kun äidin voitelemia ranskanleipiä syövät pikkupojat heittävät gangstaläppää. Jodan, Aksimin ja vierailijoiden jutut kertovat suomalaisesta elämästä: turpaan tulee, jengi sanoo lande-spedeksi ja siitä kannattaa olla polleena, keikkoja ei riitä, rahaa ei tule, 00770 on läävä postinumero asua ja Juhalta rahan säätäminen on kovaa työtä. Vierailijat on valittu hyvällä maulla. Varsinkin Hannibal ja Soppa ovat paikkansa lunastaneet. Normaalioloissa yli 70-minuuttinen räppilevy saa minut näkemään punaista, mutta tällä kertaa pitää siitäkin dogmasta kai luopua. PS. Bill Haley rokkasi ympäri kellon, ei Buddy Holly. 4/5
(Soundi 10/2006) Arttu Tolonen "
"KEHUMATTA PARAS
Kun luottaa omiin kykyihinsä, uskoo asiaansa, tekee omaa juttuaan ja ennen kaikkea osaa hommansa, mikä tahansa näyttää olevan mahdollista. Kolmihenkisen Kemmurun tapauksessa MC Jodarok, tuottaja/MC Aksim ja dj J-Laini ovat tehneet levyn, joka kuulostaa aivan 80 minuuttiselta räppikeikalta vierailijoineen kaikkineen - mutta ilman hengästymistä. Mikään ei periaatteessa ole muuttunut vuoden 2003 esikoisjulkaisusta "Mite se teiä..?", sillä musiikkia ei edelleenkään tehdä haudanvakavalla otteella eikä Kemmuru ole eksynyt kulkemaan toisten ihmisten viitoittamaa polkua, vaan tarpoo itse raivaamaansa tietä sitä tahtia kuin haluaa. Vuoden 2006 lopulla Monsp Recordsin kautta julkaistu "Kehumatta paras" on oikeastaan päivitetty versio debyytistä - etenkin soundin, Aksimin räppien ja biisien kerronnallisen puolen osalta.
Jodarokin ja Aksimin riisuttu räppääminen ilman turhaa kikkailua kuulostaa uskottavalta, maanläheiseltä ja hurmaavalta. On helpompi vastaanottaa rennosti murteella heitettyä, luonnollisen kuuloista ilmaisua kuin väkinäistä, voimakkaasti syötettyä riimittelyä. Rentous ja tekemisen ilo välittyy myös kuuntelijalle suupieliä nostavassa merkityksessä. Aksim on kehittynyt suomenkielisissä räpeissään kovasti sitten viime levyn, myös kirjoittajana. Osuvia ja spontaaneja vertauskuvia satelee yhtenään, samoin kuin suomennoksia esimerkiksi Nasin legendaarisista biiseistä. Varsinkin Oon 2, joka kertoo Aksim-Miskan tarinan syntymästä tähän päivään ja ajautumisesta räpin pariin, on kerrontatyyliltään hienoa kuunneltavaa. Jodarok ei häviä räpeissä Aksimille pätkääkään, päinvastoin. Jodarokin vastaava soolobiisi Oon 1 on alusta loppuun vähintään yhtä upeaa kuvailua Joensuun nuoruusvuosista hauskoin esimerkein maustettuna.
Vierailijoista jokainen täyttää ruutunsa biiseillä. Hannibal & Soppa on osuva veto repimään Aksimin sekä Jodarokin kanssa huumoria landespedejen elämästä ja elämäntavoista, erityisesti Hannibalin verse natsaa loistavasti Aksimin kyhäämään g-funk -biittiin. Myös RPK:n tyyli mätsää Siis missä mentiin -taustaan hyvin, kyseistä biisiä tuskin kukaan voisi aloittaa paremmin ja ikimuistoisemmin. Possebiisi Goodbye Mister White Man ei kahdeksan minuutin pituudesta, matkailu-aiheesta ja mikkimiesten runsaudesta huolimatta petä sekään, mikä on jo lähes naurettavaa. Jopa Seyed Ali, jonka räppejä en aiemmin kestänyt kuunnella, onnistuu todella hyvin ja vetää yhden kappaleen parhaista verseistä. Super Janne nostaa Pätäkkää -biisin uudelle tasolle kauniilla kertosäkeellään.
Biitit on poikkeuksetta loistavia. Aksim on onnistunut bongaamaan hyviä sampleja ja rakentaa niiden päälle tuhteja, monipuolisia taustoja. Funkkaavaa, rytmikästä ja sielukasta. Pieniä yksityiskohtia voi bongailla biiteistä sieltä täältä vielä useiden kymmenien kuuntelukertojen jälkeenkin. Suosikkejani näistä ovat Landespede, Silti ayo, Oon 2 ja Kiitos, joka toimisi helposti myös De La Soulin levyllä. Frank Einsteinia ei ole turhaan kehuttu Koputa puuta -"hitin" hyvin soljuvasta biitistä ja myös Oon 1 -kipaleen tuottanut J-Laini ansaitsee suitsutusta läskistä soundista sekä raaputteluista koko albumilla.
Varsinaisesti yksittäisiä biisejä ei tästä hyvin miksatusta kokonaisuudesta voi poimia, sillä levy on sen verran kompakti paketti. Tästä kiitos kuuluu erityisesti Aksimille ja Didierille Timmion Studion uumeniin. Kekseliäisyyttä ei puutu sanoituksista eikä myöskään biisien rakenteista. Lisävärinsä pitkäsoitolle tuovat myös ennen 2000-lukua äänitetyt skitit, jotka on ripoteltu biisien lomiin näppärästi ja joilta saa vähän kuvaa siitä, millaisia olivat MC:eiden räpit aluksi. Aksimin enkkuräpit tekee vaikutuksen makealla lausumistyylillään ja Jodarokin palikkaräpit hauskuudellaan.
Vuoden 2006 paras kotimainen albumi. Kestää kuuntelua vielä vuosia. Tarkasta, jos et ole sitä jo tehnyt.
5/5 - Mikko/Syvällä pelissä blog"
"KEHUMATTA PARAS
Taitavien tekijöiden summa Kemmuru pistää taas pitkäsoitollisen verran haisemaan. Mm. tuottajana suitsutusta ansainnut mikkimies, biitinrakentaja ja sämplebongari Aksim yhdessä kotimaan ahkerimpiin lukeutuvan MC:n Yodarokin kanssa pistävät tutun rennosti, letkeällä otteella. Klubi-isäntänäkin toimiva DJ J-Laini varustaa kaksikon osuvilla taustoilla, jotka vaihtelevat laiskasta sämple-keikutuksesta scrätsäykseen. Sämplerille rakentuvan levyn soundissa on pyritty riisuttuun live-soundiin ja sitä kautta tavoiteltu rentous paistaakin läpi 15 raidan.
Vieraita on voitu valita, sillä herrat itse ovat sen verran ahkerasti täydentäneet muitten levyjä, että tulijoita on varmasti jonoksi asti. Hannibal & Sopan vahvistama Landespede pistää yhtä kepeästi töksäytellen, kuin Tulenkantajat parhaimmillaan. Melkoisen äijä-kaartin vahvistama Goodbye mister white man pistää maailman rajoja lyttyyn iisisti. Seppo Paarman kitara vahvistaa Pätäkkää-kappaleen rentoilua.
Levyn kepeys, rentous ja musiikin ja läpänheiton sopusoinnussa tarjoilema kiireetön pilke silmäkulmassa -velmuilu aikaansaavat sen, että Kehumatta paras -levyä kuuntelee mielellään useammankin kerran. Vieläkään yhtye ei löydä sitä todellista hitintynkää, vaikka mm. Landespede ja Bläkie, Loco & Luchi Lover jäävätkin hyvin mieleen pyörimään. Silti touhu on kokonaisuudessaan sen verran miellyttävää, irtonaista ja sympaattista, että Kemmurun voi yhä todeta omassa sarjassaan pysyttelevän kärkisijoilla. Kolmikolla menee sen verran leppoisasti, että vaikka tarinoitaisiin Keskustan vaalivalvojaisista, olisi touhussa mullanhajun sijasta kipinää eikä solmio kiristäisi kuin korkeintaan otsalohkoa, sen jälkeen kun se olisi sutaistu otsalle kesken villiä tanssia pitkin pöytää kohti boolimaljaa... 4/5 Ilkka Valpasvuo /Desibeli.net"
"KEHUMATTA PARAS
Tässä se nyt on, vuoden paras kotimainen räppilevy. Samalla se on yksi parhaista koskaan julkaistuista suomalaisista hip hop -pitkäsoitoista. Brittiläinen DJ Format julkaisi taannoin levyn nimeltään Music for the Mature B-Boy. Se voisi yhtä hyvin olla tämän Kemmurun kakkosalbumin nimi, sen verran kypsää itsevarmuutta huokuvan albumin alan nuoret veteraanit ovat pöytään pamauttaneet.
Kemmurun biittinikkari Aksim on valittu kaksi kertaa Basso Gaalassa Suomen toiseksi parhaaksi tuottajaksi, mutta viimeistään tämän näytön perusteella valtikan voisi huoletta luovuttaa hänelle. Albumi suorastaan tulvii täyteläisiä, funkyja ja rikkaita biittejä. Yleisvaikutulmaa ei tietysti haittaa sekään, että Jodarok on yksi Suomen tunnistettavimmista ja parhaista mikkitaitureista, josta Aksim ei jää hirvittävästi jälkeen tälläkään osastolla.
Joensuusta Helsinkiin rantautuneiden miesten riimit ovat elämänmakuisia, höhlänfiksuja ja hauskojakin. Levyn nimi kiteyttää olennaisen Kemmurun konstailemattoman hyvästä meiningistä. Nuoruuden säntäily, päteminen ja turha uho puuttuvat albumilta, eikä sillä ole myöskään kikkoja, myönnytyksiä tai muodikkaan minimalistisia taustoja, vaan pelkästään vanhan koulun parhaisiin perinteisiin kallellaan olevaa, syvältä hierovaa biittiä ja notkeita riimejä. Jos nämä taustat eivät saa päätä nyökkymään, lieneekin parasta ottaa saman tien yhteyttä hautaustoimistoon.
Kyllähän joistain asioista voisi alkaa nipottaakin (kuten siitä, että mukaan on ängetty kesäisen ep:n molemmat kappaleet), mutta se olisi turhaa, kun yhtä hyvin voi antaa sellaisten kappaleiden kuin Poverty Hills St. Blues, Koputa puuta ja Niin missä mentiin? kietoa itsensä sisäänsä ja viedä mennessään. Niin, ja Landespedessä stadilaistytöt kysyvät: ”Mistä sä tuut, landespede?” johon vastaus kuuluu: ”Mie tuun maalta, bebe, ota vaatteet veke!” Kuinka, siis kuinka, tästä voisi olla pitämättä? 10/10 Santtu Reinikainen , FINDANCE "
"MITE SE TEIÄ
Kemmuru edustaa käsityöläismentaliteetilla valmistettua hyväntuulista, pyyteetöntä ja kerrassaan sydämellistä rytmimusiikkia. Helsinkiläistyneen kaksikon esitykset ovat tuotannollisesti vähäeleisen nerokkaita ja musiikki oivaltavaa; tunnelma on välitön, ja lyriikka on persoonallista vailla itseriittoisuutta. Mite se teiä... edustaa kotimaisen, riippumattoman hip hopin parhaimmistoa ilman hitustakaan siitä katkeruudesta, nurkkakuntaisuudesta ja kenkiintuijottelusta, jotka leimaavat monia underground-ilmiöitä meillä ja muualla.
Ja kun aika tulee, Kemmuru osaa esittää kritiikin tyylillä: Anna sen näkyä viittaa videoilla näkyvään paljaaseen pintaan, ja kaksikko tekee humoristisesti eron muodin ja muotin välille. Yoda ja Aksim havainnoivat ympäristöään rennosti murtaen sielukkaalle, lämpimälle ja musikaaliselle biitille, joka on rakenteeltaan moniosainen. Lyhykäinen Mite se teiä... on oppikirjaesimerkki MPC:n käytöstä, melodian roolista hip hopissa, pitkäsoiton jaksotuksesta ja terveestä itsekritiikistä. Kun tuo itsekritiikki yhdistyy alkuperäiseen visioon, omavaraisuuteen ja kykeneviin yhteistyökumppaneihin, lopputulos on hetkittäin hämmentävän kevyt mutta sitäkin useammin lähes klassinen. 4/5
(Soundi 12/2003) ASKO KAUPPINEN"

